Jonkun aikaa sitten sain yllättävän puhelun lapsuudenkaveriltani.
Edellisestä tapaamisesta oli kulunut yli 20 vuotta, ja olin kovin iloinen soitosta. Tuntui, että juttu jatkui siitä, mihin viimeksi jäätiin ja että kaveri ei ollut muuttunut yhtään. Sain myös kutsun tulla hänen mökilleen saunomaan kun olen siellä päin liikkeellä.
Yleisten kuulumisten vaihdon jälkeen hän meni asiaan ja kysyi ohjelmistojen kehittämiseen käytännön neuvoja, mitkä mielelläni myös annoin. Sain myös vinkin, että yhdellä hänen yrittäjätutullaan olisi IT-avun tarvetta ja että hän mielellään välittäisi yhteystietoni hänelle eteenpäin.
Tosi jees, ajattelin. Kunnes puhelu sai yllättävän käänteen:
“Hei Mikko. Mulla on vähän ollut viime aikoina tiukkaa niin ei sulla olis lainata tonnia?”
Boom.
Hetken keräilin ajatuksiani kunnes tajusin, mitä oli tapahtunut. Ja miksi hän oli oikeasti soittanut minulle.
Liity sähköpostilistalle
Haluaisitko saada rahan arvoisia, varakkaille yrittäjille ja yksityishenkilöille suunnattuja vinkkejä ja neuvoja? Liity nyt listallemme ja ole askeleen verran edellä muita.
Rahasta ja ystävyydestä
“The holy passion of Friendship is of so sweet and steady and loyal and enduring a nature that it will last through a whole lifetime, if not asked to lend money.”
– Mark Twain
Kun sinulta pyydetään lainaa tai kun annat tai lainaat rahaa, voi suhteenne tasapaino muuttua.
Raha voi joko lähentää teitä tai luoda kitkaa välillenne.
Lapsena ja nuorena kun juuri kenelläkään ei ole rahaa, ovat lyhytaikaiset lainat kavereiden kesken tavallisia.
Jos taas aikuisiällä toisella on enemmän rahaa kuin toisella, rahan lainaksi antaminen ei enää tunnukaan niin mukavalta. Myös lainan saajalla on avun pyytämiseen iso kynnys ja siihen voi liittyä häpeää, turhautumista ja jopa vihaa.
Ehkä näistä hankalista tuntemuksista johtuu se, että meillä Suomessa ei ihmisten lähipiirilainoista ja niiden aiheuttamista ongelmista juuri puhuta. Muuten kuin ehkä sanomalla niin, että läheisille ei kannata koskaan lainata rahaa suhteiden säilyttämiseksi.
Kaksi vinkkiä rahan lainaamiseen
Yksi tapa vähentää epämukavia tunteita on tehdä lainan saajalle heti alussa selväksi, että antamasi lainat ovat aina oikeita lainoja ja että niistä laitetaan mustaa valkoiselle samoin kuin liike-elämässä.
Varsinkin jos summa on merkittävä, sovi lainaehdot aina kirjallisesti – pelkkä paperilappu tai viestikin riittää. (Jos siis ylipäätään haluat lainata rahaa.)
Vaikka et perisi lainasta korkoa tai et aikoisi viedä läheistäsi velasta koskaan käräjille asti, toimii kirjaaminen hyvänä selkänojana jos muistikuvat lainasta joskus sattuvat poikkeamaan.
Lainan ehdoissa olisi hyvä luetella ainakin summa, korko ja takaisinmaksun aikataulu.
Toinen, sinua helpottava keino on, että suhtaudu antamiisi lähipiirilainoihin menetettynä rahana jo niitä miettiessäsi.
Se auttaa ottamaan asian rauhallisemmin ja suhtautumaan velalliseen vähemmän tuomitsevasti, jos (ja usein kun) takaisinmaksu viivästyy.
Voit halutessasi lisätä velallisen tiedoksi velkakirjaan ehdon, jolla laina muuttuu lahjaksi (esim. jos sitä ei ole maksettu 5v kuluessa takaisin).
Jos haluat lainan pysyvän vain sinun ja velallisen välisenä, voit myös merkitä testamenttiisi ehdon, että velallinen ei ole vastuussa lainasta omaisillesi enää menehtymisesi jälkeen.
Ai miten toimin kaverini kanssa?
Kysyttyäni lisää tietoa vipin tarpeesta halusin tinkiä summasta vaikka itse summa ei varsinainen ongelma ollutkaan.
Kerroin myös kaverilleni, että koroton laina muuttuu lahjaksi heti, jos hän ei eräpäivänä pystyisi maksamaan sitä (arvelin hieman, ettei hän maksaisi sitä) takaisin. Lisäksi sanoin, että jos hänellä on jatkossa avun tarvetta niin autan häntä rahan sijaan mieluummin muilla tavoin.
Takaisinmaksupäivänä en saanut euroakaan takaisin, vaan laina siis muuttui lahjaksi.
Vahvistin asian vielä viestillä, ja kaveri lupasi maksaa summan takaisin 48h sisällä ja sanoi vielä, ettei lahjaksi kääntämistä tarvittu.
Sen koommin en ole kaverista (tai rahoista) kuullut. En sitten tiedä, kannattiko lainan antaminen vai ei.
Toivon kuitenkin, että summa meni tarpeeseen. Enkä ole toisaalta kyllä harmitellut saunomistenkaan väliin jäämistä.
Onko sinulla kokemuksia kavereille, sukulaisille tai muille läheisille lainaamisesta? Mitä tuntemuksia tai muutoksia raha on tuonut suhteeseenne? Jos olet antanut lainaa tai lainoja, mikä on mielestäsi toiminut ja mikä ei?